Better Health, Brighter Future
IBD-potilaille tarkoitettu oirepäiväkirjasovelluksen tavoitteena on tukea potilaan omaa aktiivisuutta hyvinvointinsa edistämiseksi. Sen avulla potilas tuottaa tietoa terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä itselleen että häntä hoitavien ammattilaisten käyttöön. Lisäksi potilas pystyy sovelluksen avulla seuraamaan hoidonseurantatietojaan.
Älylaitteeseen ladattuun sovellukseen potilas kirjaa päivittäin kokemiaan IBD-sairauden oireita kuten ulostamistiheyttä sekä arvion yleisestä voinnistaan. Tieto kulkee sovelluksen avulla kahteen suuntaan: potilaalta hoitavalle henkilökunnalle tietosuojattuun sairaalan järjestelmään sekä myös hoitohenkilökunnalta potilaalle päin. Potilaan on näin helpompaa osallistua oman terveytensä hoitoon. Kun IBD-sairaus vaikuttaa olevan pahenemisvaiheessa, hoitohenkilökunta voi lähettää kutsun tulla sairaalakäynnille. Kun taas sairaus vaikuttaa päiväkirjamerkintöjen perusteella olevan hyvässä hoitotasapainossa, voidaan mahdollisesti vähentää potilaan turhia kontrollisairaalakäyntejä.
– Kahteen suuntaan virtaava tieto ja digitaaliset palvelut ovat tulevaisuuden terveydenhuollon kulmakiviä. Digitaaliset omahoitopalvelut voivat tukea terveysongelmien ennaltaehkäisyä ja hoidon tarpeen arviointia. Potilaan raportoimaa tietoa hyödynnetään hoidon laadun parantamiseksi. Oiremerkintöjen kautta hoitohenkilökunta saa arvokasta tietoa potilaan voinnin kehityksestä hoidon ja seurannan aikana ja voi arvioida hoidon tarvetta myös etänä, kertovat Medical Project Lead Paula Haiko Takedalta ja Real World Data Manager Aaro Mustonen BCB Medicalilta.
IBD-sairauksien ilmaantuvuus on lisääntynyt viime vuosina. Näistä tulehduksellisista suolistosairauksista on puhuttu jopa nousevana kansantautina. Terveydenhuollossa onkin varauduttava tähän ja mietittävä uusia keinoja kasvavien potilasmäärien hoitoon.
– Taudin aktiivisuuden seurantaan tarvitaan tulevaisuudessa uusia ratkaisuja. IBD-oirepäiväkirjasovellus vastaa potilaan arjen helpottamiseksi myös tähän tulevaisuuden haasteeseen. Sovelluksen tarkoitus on vahvistaa potilaan omaa aktiivisuutta sairautensa hoidossa ja siten mahdollistaa hoitohenkilökunnalle paremmat lähtökohdat potilaan parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Olemme TAYSissa innoissamme tästä uudesta terveydenhuollon ratkaisusta, kertoo gastroenterologian erikoislääkäri Airi Jussila TAYSista.
Pilottia varten TAYSin alueelta valitaan sopiva joukko IBD-potilaita, jotka ovat halunneet lähteä mukaan kokeiluun. Pilottijakson tavoite on kokeilla sovellusta käytännössä.
Pilotin avulla kerätään potilaiden ja hoitavan henkilökunnan kokemukset päiväkirjasovelluksen käytöstä.
Pilottivaihe kestää arviolta puoli vuotta, jonka jälkeen arvioidaan päiväkirjasovelluksen toimintaa, hyötyjä, siitä saatuja kokemuksia sekä mahdollisia kehitystarpeita yhteistyössä TAYSin kanssa. Tarkoitus on kartoittaa mahdollisuuksia laajentaa sovellus lopulta valtakunnalliseen käyttöön eri sairaanhoitopiireihin.
Lääkeyhtiö Takedan Suomen toimitusjohtaja Sanna Venetvaara pitää IBD-päiväkirjahanketta hyvänä esimerkkinä terveydenhuollon toimijoiden välisestä yhteistyöstä.
”Meillä hankkeen toimijoilla – sairaanhoitopiirillä, sovelluskehittäjällä ja lääkeyrityksellä – on yhteinen tavoite: potilaan paras mahdollinen hoito. Tähän päästään, kun osapuolet tuovat hankkeeseen oman osaamisensa ja työtä tavoitteen eteen tehdään aidosti yhdessä”, Venetvaara toteaa.
IBD-sairaudet ovat kroonisia, tulehduksellisia maha-suolikanavan sairauksia. Niistä käytetään yleisesti lyhennettä IBD (Inflammatory Bowel Diseases). Kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia ovat Crohnin tauti ja colitis ulcerosa. Tulehdus aiheuttaa suolen limakalvon ja seinämän turvotusta, tulehdusta ja haavaumia, jolloin ilmaantuu sairaudelle tyypillisiä oireita kuten pitkittynyttä, joskus veristä ripulia. Eri IBD-sairauksien tyypilliset oireet vaihtelevat.
Syytä IBD-sairauksien puhkeamiselle ei vielä täysin tiedetä. Alttius sairastumiseen on liitetty muutamiin geeneihin, mutta sairauden puhkeamiseen epäillään liittyvän myös joitain ympäristötekijöitä. Koska IBD on yleisempää länsimaissa kuin kehittyvissä maissa, on syitä etsitty mm. ruokavaliosta, antibioottien käytöstä sekä hygieniatasosta. On myös todettu, että alhaiset D-vitamiinitasot liittyvät alttiuteen sairastua IBD:hen, mutta vielä tutkijat eivät osaa sanoa, kumpi on syy ja kumpi seuraus.
IBD yleistyy voimakkaasti. Suomessa oli vuoden 2020 lopussa lähes 54 000 IBD-diagnoosin saanutta. Vuosittain yli 2 000 suomalaista saa diagnoosin.[1]
Katri Pelli
Viestintätoimisto Drum
040 830 5372
[email protected]
Takeda Oy on Takeda lääkekonsernin suomalainen tytäryhtiö. Takeda on maailmanlaajuinen biolääkeyhtiö, jonka toiminnan keskiössä on potilas ja potilaan auttaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Meitä vie eteenpäin intohimo innovaatioihin, mikä on ohjannut toimintaamme jo kunnioitettavat yli 240 vuotta. Tavoitteenamme on tuottaa parempaa terveyttä ja valoisampaa tulevaisuutta ihmisille ympäri maailmaa. Takedalla on kattava ja monipuolinen valikoima tuotteita useisiin eri sairauksiin ja oireisiin. Lääkkeillämme hoidetaan mm. tulehduksellisia suolistosairauksia, syöpäsairauksia, monia harvinaissairauksia sekä neurologisia sairauksia.
Lisätietoja www.takeda.fi tai www.takeda.com.
BCB Medical Oy on terveydenhuollon tietojärjestelmätoimittaja, joka on vuodesta 2003 kehittänyt hoidon laadun ja vaikuttavuuden seurantajärjestelmiä terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Tautikohtaisia laaturekistereitä on käytössä eri erikoisaloilla kaikissa Suomen sairaanhoitopiireissä. Rekisterit ovat kiinteästi integroituja sairaaloiden potilastietojärjestelmiin sekä potilaan sähköiseen asiointipalveluun Omavointiin. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää erilaisilla raportti- ja analytiikkatyökaluilla sekä jatkuvasti kehittyvillä muilla tiedon hyödyntämisen työkaluilla.
Tavoitteenamme on hyödyntää kerättyä tietoa potilaiden parhaaksi, jotta tulevaisuuden sukupolvet voivat elää terveempää elämää.
Lisätietoja www.bcbmedical.com
[1] Vuonna 2020 Suomessa oli yhteensä 53 799 henkilöä, jotka olivat oikeutettuja Kela-korvauksiin sairautensa vuoksi. IBD-diagnoosin sai vuoden 2020 aikana 2 674 henkilöä. Lähde: Kelan tilasto