Vedolitsumabilla (Entyvio®) saavutettiin kliininen remissio ja limakalvojen paraneminen viikolla 52 merkitsevästi useammin kuin adalimumabilla (Humira®) keskivaikeaa tai vaikeaa aktiivista haavaista paksusuolitulehdusta sairastavien potilaiden hoidossa. Kyseessä on ensimmäinen kahta biologista valmistetta suoraan keskenään vertaileva kliininen tutkimus haavaista paksunsuolentulehdusta sairastavilla potilailla.

21. maaliskuuta 2019

Osaka,JAPANI,9. maaliskuuta2019 – Takeda Pharmaceutical Company Limited (TSE:4502/NYSE:TAK) (“Takeda”) on tänään julkaissut tulokset vaiheen 3b head-to-head VARSITY -tutkimuksestaan, jotka osoittivat suolistoselektiivisen, biologisen vedolitsumabin (Entyvio®) olevan merkitsevästi biologista tuumorinekroositekijä alfan (TNF-α) estäjä adalimumabia (Humira®)parempi kliinisen remission* saavuttamisessa viikolla 52 potilailla, joilla oli keskivaikea tai vaikea aktiivinen haavainen paksusuolitulehdus. Tutkimustiedot osoittivat, että 31,3 % (n = 120/383) vedolitsumabia laskimonsisäisesti (i.v.) saaneista potilaista saavutti ensisijaisen päätemuuttujan, eli kliinisen remission viikolla 52, verrattuna 22,5 %:iin (n = 87/386) ihonalaista adalimumabia saaneisiin potilaisiin. Ryhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,0061). Nämä tulokset esitettiin suullisesti (OP34) lauantaina 9. maaliskuuta 2019 klo 09.40–09.50 ECCO:n (European Crohn’s and Colitis Organisation) 14. kongressissa Kööpenhaminassa, Tanskassa.1

 

Limakalvojen paranemista** viikolla 52 ilmeni myös merkitsevästi useammin vedolitsumabihoidon kuin adalimumabihoidon yhteydessä. Kyseiset luvut olivat 39,7 % vedolitsumabia saaneista potilaista ja 27,7 % adalimumabia saaneista potilaista (p = 0,0005). Sellaisten potilaiden prosentuaalisessa osuudessa, jotka käyttivät suun kautta otettavia kortikosteroideja tutkimuksen lähtötilanteessa, mutta olivat lopettaneet kortikosteroidihoidon ja saavuttaneet kliinisen remission*** viikolla 52, oli tilastollisesti merkitsemätön ero adalimumabin eduksi. Vaikka tutkimuksen tilastollinen voima ei riittänyt kahden tutkitun biologisen lääkkeen turvallisuuden vertailuun, vedolitsumabilla hoidetuilla potilailla ilmeni kaiken kaikkiaan vähemmän haittatapahtumia (62,7 %) 52 viikon aikana kuin adalimumabihoitoa saaneilla potilailla (69,2 %); ja infektioita ilmoitettiin vähemmän vedolitsumabilla (33,5 %) kuin adalimumabilla (43,5 %). Vakavien haittatapahtumien määrä oli myös alhaisempi vedolitsumabihoitoa saaneilla potilailla (11,0 %) kuin adalimumabihoitoa saaneilla (13,7 %).1

 

“VARSITY-tutkimus antaa vastauksia kriittisiin kysymyksiin liittyen biologisen lääkehoidon valintaan haavaisen paksusuolitulehduksen hoidossa”, sanoi Dr. Bruce E. Sands, joka toimi VARSITY-tutkimuksen päätutkijana, ja on New Yorkissa sijaitsevien Mount Sinai Hospital -sairaalan Dr. Henry D. Janowitz Division of Gastroenterology -osaston sekä Icahn School of Medicine at Mount Sinain johtaja. ”Haavaisen paksusuolitulehduksen hoidon tavoitteena on saavuttaa kliininen remissio ja limakalvojen paraneminen, ja nämä tulokset osoittavat selkeästi vedolitsumabin edut suhteessa adalimumabiin juuri näiden tärkeiden tekijöiden osalta. Tulokset osoittavat myös pienemmän haittatapahtumien kokonaismäärän sekä vakavien haittatapahtumien määrän (mukaan lukien infektiot) vedolitsumabihoitoa saaneilla potilailla verrattuna adalimumabia saaneisiin potilaisiin.”

 

“Ensimmäisenä, suoraan kahta yleisessä käytössä olevaa, biologista haavaisen paksusuolitulehduksen hoitoon tarkoitetun lääkkeen tehoa ja turvallisuutta vertailevana tutkimuksena VARSITY tarjoaa korvaamattoman tärkeää tietoa biologista lääkehoitoa aloittamassa olevien lääkäreiden avuksi päätöksenteossa”, sanoi Jeff Bornstein, M.D., Executive Medical Director, Takeda. ”Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun nähdään suora vertailu kahden eri vaikutusmenetelmän kautta toimivan, haavaisen paksusuolitulehduksen hoitoon tarkoitetun lääkkeen välillä – eli suolistoselektiivisen α4β7-integriiniin estäjä vedolitsumabin ja tuumorinekroositekijä-alfan (TNFα) estäjä adalimumabin välillä. Elämme jännittäviä aikoja haavaisen paksusuolitulehduksen hoidon saralla, sillä suoraa head-to-head-tutkimusdataa ei aiemmin ole ollut saatavilla auttamassa biologisten lääkehoitojen valinnassa.”

 

VARSITY oli satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, kahdella lumelääkkeellä suoritettu ja aktiiviaineella kontrolloitu vaiheen 3b -monikeskustutkimus, jossa arvioitiin laskimonsisäisesti annetun vedolitsumabin tehoa ja turvallisuutta suhteessa ihonalaisesti annosteltuun adalimumabiin viikolla 52 potilailla, joilla oli keskivaikea tai vaikea aktiivinen haavainen paksusuolitulehdus. Tutkimusta varten satunnaistettiin 769 potilasta (vedolitsumabi: n = 383; adalimumabi: n = 386), joiden vasteet seuraaviin hoitovaihtoehtoihin ennen tutkimukseen ottoa olivat jääneet riittämättömiksi tai hävinneet, tai jotka eivät voineet sietää seuraavia lääkevaihtoehtoja: kortikosteroidit, immunomodulaattorit, muut tuumorinekroositekijä-alfan (TNFα) estäjät kuin adalimumabi. Potilaat satunnaistettiin jompaankumpaan kahdesta hoitoryhmästä. Toinen ryhmä sai laskimonsisäisesti annosteltua vedolitsumabia ja ihonalaisesti pistettyä lumelääkettä, ja toinen ryhmä sai ihonalaisesti annosteltua adalimumabia ja laskimonsisäisesti annettua lumelääkettä. Vedolitsumabiryhmän potilaat saivat 300 mg vedolitsumabia laskimonsisäisesti viikoilla 0, 2, 6 ja sen jälkeen 8 viikon välein viikkoon 46 saakka, sekä ihonalaisesti annettavaa lumelääkettä viikoilla 0 ja sen jälkeen 2 viikon välein viikkoon 50 saakka. Adalimumabiryhmän potilaat saivat adalimumabia ihonalaisesti 160 mg viikolla 0; 80 mg viikolla 2; ja sen jälkeen 40 mg kahden viikon välein aina viikkoon 50 saakka, sekä lisäksi laskimonsisäisesti annettua lumelääkettä viikoilla 0, 2, 6 ja sen jälkeen 8 viikon välein viikkoon 46 saakka. Annosten suurentamista tutkimuksen aikana ei sallittu kummassakaan hoitoryhmässä.1,2 Lopullisia tutkimustuloksia ei ole vielä julkaistu.

 

 

Lisätietoja:

Klaus Tamminen, lääketieteellinen johtaja, Takeda Oy

klaus.tamminen@takeda.com

 

 

* Ensisijainen päätemuuttuja: Kliininen remissio määriteltiin Mayo-kokonaispisteinä ≤ 2, eikä yhdenkään ala-asteikon pisteet saaneet olla > 1.2

** Toissijainen päätemuuttuja: Limakalvojen paraneminen määriteltiin endoskooppisen ala-asteikon pisteinä ≤ 1. Mayo-asteikko on haavaisen paksusuolitulehduksen aktiivisuuden mittaamiseen tarkoitettu apuväline.

*** Toissijainen päätemuuttuja: Kortikosteroideista vapaa kliininen remissio, eli lähtötilanteessa (viikolla 0) kortikosteroidihoitoa suun kautta saaneet potilaat, jotka olivat lopettaneet kortikosteroidihoitonsa ja saavuttaneet kliinisen remission viikolla 52.2  

 

FI/EYV/0319/0056